Kyrö X VYS

Whisky that let's you experience the atmosphere of a Finnish forest

Kyrö X VYS

Scroll forward for the Finnish review

Kyrö Distillery
Kyrö X VYS
Age: NAS
Abv.56,3% vol

This beauty was bottled for the Finnish Whisky Day 2020 and it was first commercial Kyrö bottle to have smoky notes (at least to my knowledge). This is actually my all time favorite from Kyrö (let's see if I still feel the same way about it) and as of now, I only have a one bottle left. I felt that it's a proper way to kill this one with the last drops used for a tasting notes.

Nose: Sweetness of the rye mixed with what I can only describe is the smell when you pick up a spruce twig that has resin on it and how your hands smell after you put it away. It's a mix of fresh needles, resin and spruce. This takes me to a Finnish forest like nothing else. Undertone is like the old log drying barn (riihi), there's some dust and old very dry wood. Has to be one of the best noses there are.

Taste: Sweetness of the rye is the, rye bread( the super dry kind), peppers. Quite a slap in the face and bursting with flavours. For some reason this is the challenging part of the notes wise (not sure have it been before). With water the taste is much more mellow with the sweetness taking the lead.

After: Rush of sweet and smoke with rye, but not that sweet rye, there's the bitterness of the oak that gently embraces the whole setting. It quickly comes the dominant flavor in the after taste, but there's still the smoke. The sweetness vanishes from the picture.

My god this is good. This isn't the kind of good that some of the unicorns are, but for me this is amazingly beautiful. The nose is just perfection, the taste is quite rough at the start and bursting with flavours (probably why I like it) and then the after taste. It's like you enter a forest and on the left side is Tapio (the Finnish god of forest) gently laying a hand down on your shoulders and you can smell the moss and the bitterness of the oak and the smoke. And on your right side is Mielikki (the Finnish goddess of forests and the hunt), gently whispering to your ear "Welcome home" and you can smell the sweetness of the rye, fresh grass and flowers.

About the points, I even considered giving this over 90 points. I weighed the points quite long, because I wanted to be objective, but I feel I don't have a reason why I wouldn't be. For me this has almost a perfect nose and the after taste is also great. The only part that I feel could be lacking something is the taste. And that still suits me quite well, but I can understand the shortcomings.

88/100

Suomeksi:

Tämä aivan valloittavan mahtava viski pullotettiin Suomalaisen Viskin Päivän kunniaksi 2020 ja se oli ensimmäinen kaupallinen Kyrön viski, jossa oli savua mukana. (ainakin minun tietojeni mukaan). Tämä on mielestäni myös kaikkien aikojen paras Kyrö (katsotaan olenko samaa mieltä vielä maistelun jälkeen) ja tähän nuotitukseen meni myös ensimmäisen pullon viimeiset tipat. Tätä herkkua on siis enää vain yksi pullo varastossa.

Tuoksu: Muistatteko sen tunteen, kun metsässä nojaat kuuseen ja siinä on pihkaa pinnassa. Kädet tulee tahmaiseksi, niissä saattaa olla neulasia sekä muuta röhnää. Tämä viski tuoksuu samalta kuin kädet tuon äsken kuvaillun tapahtuman jälkeen ja se on kietoutunut kauniisti yhteen rukiisen makeuden kanssa. Tämä tuoksumaailma vie kyllä suomalaiseen metsään välittömästi. Taustalla vähän vaimeampana on vanhan riihen tuoksu. Kun kuumana kesäpäivän kävelet riiheen sisään ja ilma on viileämpi kuin ulkona, se on kuiva ja tuoksuu kuivakalta pölyltä ja puulta. Huikea nenä, yksi parhaista.

Maku: Rukiin makeus johon on sekoittunut hentoinen savukiehkura. Kunnollinen tumma leipä ja siihen päälle pippurinen hyöky. Aikamoinen "slap in the face" viski, jossa on reilusti makua. En oikein onnistu saamaan yksittäisistä mauista kiinni, joka tekee nuotituksesta hankalaa. Veden kanssa maku tasaantuu ja sellainen leppoisampi makeus pysyy paljon johdonmukaisempana punaisena lankana.

Jälkimaku: Ensin makea aalto, joka kääntyy savuun ja rukiiseen, mutta ei sellainen ihan perinteinen makea rukiisuus vaan siellä on mukana tammen mukana tuoma ktikeryys, joka nätisti syleilee sitä makeutta ja tasapainottaa kivasti sen jälkimaun. Tämä kääntyy pääasialliseksi mauksi, joskin jonkinlainen pieni savuisuus jää mukaan. Makeus hiipuu kokonaan pois.

Herranen aika miten hyvä viski tämä vaan on. Tämä ei ole samalla tavalla hyvä kuin jotkut "yksisarviset", mutta jotenkin omaan palettiin todella nappi suoritus. Tuoksu hipoo täydellisyyttä, maku on aika räväkkä, levoton ja hyökkäävä (varmaan sen takia maistuukin mulle) ja jälkimaku taas, ai ettien että. Tämä viski tuntuu siltä, kuin astuisit metsään vierelläsi kaksi hahmoa. Vasemmalla metsän jumala Tapio, josta lähtee vieno sammaleen ja havumetsän tuoksu ryyditettynä tammella ja kevyellä hennolla riihisavulla. Oikealla puolella taas Mielikki, joka nojautuessaan suuntaasi tuoden mukanaan rukiisen makeuden, tuoreen ruohon ja kevyet makean kukkaisuuden toivottaa sinut tervetulleeksi kotiin.

Pisteistä vielä. Mietin jopa ensi alkuun antavani tälle yli 90 pistettä ja pohdin pisteitä hyvin pitkään, koska tavoite on kuitenkin olla objektiivinen. Mutta mitä jos viski vaan osuu jotenkin omaan makuhermoon vaikka se ei olisikaan välttämättä sellaisessa klassisessa mielessä huikea viski. Tässä on lähes täydellinen nenä ja jälkimaku on upea. Ainoa osa-alue, jossa on selkeitä puutteita on maku ja sekin toimii minulle, mutta ymmärrän siinä ilmenevät puutteet. Näillä eväillä annoin tälle

88/100