top of page

Grace Whisky Fair 2022

Päivitetty: 3. elok. 2022

Aprillipäivänä, keväisen auringon helliessä eteläistä Suomea, oli aika suunnata kohti vanhaa kotikaupunkiani Turkua. Sinne on syystä riippumatta aina mukava palata, mutta tällä kertaa lopullisena kohteena oli Viking Linen viskiristeily, joka järjestettiin Turusta lähtevällä Grace-laivalla

Messujen odotus oli alkanut hieman karikkoisesti ennakkotilauksemme karahtaessa kiville. Saimme ystäväni kautta mahdollisuuden tehdä tilauksen Viking Linelle etukäteen ja pääsimme valitsemaan kaikkien laivojen viskitarjonnasta sopivat ostokset. Tarkoitus oli, että viskit odottaisivat meitä valmiina laivan tax-free-myymälässä. Tilauksen tehtyämme kävikin ilmi, että käytännössä kaikki haluamamme pullot oli ennakkomyyty Cinderellan viskimessuille ja meille jäi käteen se kuuluisa tyhjä arpa.

Olen osallistunut messuille kerran aikaisemmin ja tästä syystä odotuksetkin olivat korkealla, joskin muutamia pettymyksen aiheita löytyi jo ennakkotiedoistakin. Aiemmalla kerralla hintaan kuului buffet-lounas, mutta valitettavasti tällä kertaa näin ei ollut. Samoin Master Class -maisteluita oli aiemmin useita, nyt sama tilaisuus toistettiin kolmesti ja valittavana oli vain aika, jolloin haluttiin osallistua.

Saavuin Turkuun hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä ja ensimmäisenä kohteena olikin ystäväni koti ja hänen viskikaappinsa sisältö. Tällä kertaa pääsin maistelemaan luokattoman huonon Bunnan, mutta myös monia herkullisia viskejä. Joskus täytyy ehkä erikseen tarinoida huonoista viskeistä ja miksi niidenkin maistaminen on mielestäni tärkeää, mutta palataan tähän aiheeseen joskus toiste.

Jussi Oinas and Veera Pastinen.
Jussi Oinas and Veera Pastinen. Photo by Veera Pastinen

Terminaalissa tapahtuikin jo ensimmäinen viskikohtaaminen, kun matkalippuja jonottaessa tyypilliseen tapaani suuni toimi nopeammin kuin ajatukseni ja kommentoin erään herrasmiehen matkalaukun kokoa. Hetken juteltuamme kävi ilmi, että laukun omistaja oli Teerenpelin Senior Whisky Ambassador Jussi Oinas seurassaan myynti- ja markkinointipäällikkö Veera Pastinen. Koitimme kovasti udella mitä aarteita matkalaukku piti sisällään, mutta kuulemma tämä selviäisi vasta messuilla. Matkaseurueemme toivotteli kaksikolle hyvää matkaa ja lupasimme tulla juttusille laivaan päästyämme.

Messut on molemmilla kerroilla polkaistu käyntiin laivan kokousosastolla, missä tälläkin kerralla oli tarjolla alkumalja (Boulevardier) sekä tervetuliaispuhe höystettynä musiikkiesityksellä. Samalla saimme viskilasin sekä kaulanauhan, jossa oli ohjelmalappunen sekä paikka lasille. Kokoustilassa ehti silmäillä hieman osallistujamäärää, joka pyöri 100 paremmalla puolella, mutta varmaankin alle 200. Ensimmäisenä miinuksena on lasissa olevan kaiverruksen puute. Minulle iso osa viskiharrastusta on ihmisten kohtaaminen sekä erilaiset tapahtumat ja mikä olisi mukavampaa, kuin nähdä viskikaapille sattuessa rivi risteilylaseja ja palata niiden kautta eri risteilyjen muistoihin.

Alkumaljat nautittuamme oli aika siirtyä kohti tax-tree-myymälää, missä itse messut järjestettiin. Siellä pääsikin heti esiintymään pienenä risteilykuriositeettina "tavallisille" risteilijöille, jotka tekivät ostoksiaan ja ihmettelivät (välillä äänekkäästikin) koko tapahtumaa. Tax-free-järjestely toimii mielestäni parhaiten silloin, kun myymälä avataan pelkästään viskiristeilijöille. Nyt myymälässä tuotteitaan esitelleet ja kahden euron viskilipukkeita vastaan maistiaisia antaneet tislaamot/maahantuojat joutuivat kerta toisensa jälkeen selittämään ilmaisia näkäräisiä kärkkyville hämmentyneille matkustajille tapahtuman luonnetta. Tämä häiritsi itse asiaan keskittymistä ja monet hyvät keskustelut viskinharrastajien ja edustajien välillä kokivat toistuvia keskeytyksiä.

From the left: Mari Saarenpää, Juho Lokka, myself and TImo Mäkelä.

Perjantai-ilta kului pääasiassa Kyrön ja Teerenpelin tiskeillä kyselemässä kuulumisia ja utelemassa tietoja tulevista julkaisuista. Kumpikaan tislaamo ei paljastanut oikein mitään seuraavista Suomalaisen Viskin Päivän päätähdistä, joskin Teerenpeliltä irtosi sentään tulevan julkaisun ikä. Jutustelimme myös Teerenpelin juhlaviskistä, jota useampi kaveriporukastamme pitää kovimpana kotimaisena viskinä koskaan. Meillä on Teerenpelillä kypsymässä oma tynnyri ja olimme tynnyriporukkamme kanssa myös ensimmäiset vieraat Teerenpelin uudessa vierailukeskuksessa ja kävimme myös läpi tuota vierailua. Teerenpelin tiskillä saimme maistaa Teerenpelin omaa testierää, jota oli kypsytetty muistaakseni noin kuusi vuotta Amontillado Sherry tynnyrissä. Kyrön tiskillä taas päästiin maistamaan peated new makea sekä Cinderellan viskiristeilyn tulevaa single cask pullotetta. Kyselin myös paljon muutamasta Euroopasta ostamastani Kyrön viskistä ja niiden reseptiikasta.

Tämän lisäksi tuli kierreltyä tekemässä täsmäiskuja eri pöytiin ja kävin maistelemassa läpi potentiaaliset kotiin ostettavat viskit. Tax-freen sulkeutuessa oli aika siirtyä nauttimaan virvokkeita baarin puolelle. Ensimmäisestä päivästä käteen jäi erittäin mielenkiintoisia ja mukavia keskusteluita sekä monta uutta maistettua viskiä. Seuraavaksi tapahtuikin klassinen virhearvio ja päätimme pyörähtää yökerhon kautta ennen nukkumaanmenoa, joka tapahtuikin lähempänä aamua kuin haluan itselleni myöntää.

Messujen pääpäivä

Lyhyeksi jääneiden unien jälkeen hieman nuutunut ja nukkavieru seuruuemme valui kohti messujen ensimmäistä VIP Shopping -tapahtumaa. Viskit olivat ilmaisia ja muita matkustajia ei myymälään päästetty. Valitettavasti muutaman edellisenä iltana tehdyn virhearvion jälkeen viski maistui vain yhdelle seurueemme jäsenistä ja allekirjoittaneelta meni kyseinen tunti täysin hukkaan. Nopean pohdinnan jälkeen päätin mennä hyttiin lepäämään, jotta loppupäivä sujuisi vähän reippaammissa merkeissä. Samassa yhteydessä totesin myös, että päivän Master Class -luento jää itseltäni väliin, mutta koska olin jo tietoinen kyseisen tastingin sisällöstä, en ollut liian murheissani ja tästä päästäänkin seuraavaan kehitysehdotukseeni.

Master Class -luento oli tosiaan ajankohdasta riippumatta sama ja se oli muistaakseni nimeltään "From Highlands to Islands". Tastingiin sisältyi seuraavat viskit:

Bunnahabhain - Eirigh Na Greine

Bunnahabhain - Cruach-Mhona

Bunnahabhain - An Cladach

Deanston 10Yyo Bordeaux Cask

Deanston 2008 Oloroso Cask Matured

Ensinnäkin neljä edellä mainituista viskeistä oli maistettavissa koska tahansa messuilla ja sen lisäksi näistä suurin osa oli porukallemme jo ennestään tuttuja. Viskiharrastajan näkökulmasta toivoisin tastingien nojaavan hieman enemmän erikoisuuksiin tai viskeihin, joissa ostokynnys on vähän korkeampi. Aikaisemmalta risteilyltä muistelen edelleen lämmöllä Teerenpelin tastingia, jossa oli eri sherry-tynnyreissä kypsytettyjä viskejä sekä kyseisiä sherryjä. Uskoisin, että lähtökohtaisesti viskiristeilyllä käy kuitenkin kokeneempia harrastajia, joille ihan peruspullotteet harvemmin tarjoavat mitään uutta.

Lyhyen levon jälkeen olin valmis lounaalle. Kuten aiemmin jo tuli mainittua, niin valitettavasti lounasta ei risteilyn hintaan kuulunut. Kävimme pikaisesti syömässä ensimmäisessä paikassa joka oli avoinna, jonka jälkeen siirryimme takaisin Shopping World -myymälään. Ensimmäisellä kierroksella keskityin ostamaan tuliaiset. Samassa varastin myös pienen hetken Interbrandsin Juho Lokan aikaa ja pyysin viinisuosituksia pääsiäistä varten. (Tästä vielä näin bloginkin kautta kiitokset, suositukset osuivat nappiin). Tuliaiset hankittuani, oli aika pohtia omat "tuliaiset". Olin jo edellisenä päivänä iskenyt silmäni Craigellachien 19-vuotiaaseen single caskiin, jonka "kahdet eri kasvot" - fiilikseen ihastuin ensi istumalta. Ilman vettä, kyseessä oli hyvin sherryinen ja (kivalla tavalla) tunkkainen viski, joka kuitenkin oli monipuolinen ja kesti pitkään. Sopivalla vesilisällä avautui täysin uusi maailma, jossa kepeän kukkaiset elementit nousivat voimakkaasti esiin tehden viskistä mielestäni täysin erilaisen.

Olin jo henkisesti tyytynyt vain yhden viskin kotiin viemiseen, kunnes pysähdyin maistelemaan viskejä Edringtonin edustajan Michaela Weckmanin kohdalle. Maistelin muutaman tarjolla olleen Highland Parkin läpi ja pohdin tuliaisia ääneen, kun korvaani kantautuivat maagiset taikasanat "Onkos tämä Highland Parkin 18-vuotias Travel Retail Edition tuttu? Tässä ovat laivan viimeiset pullot ja näitä ei tule sitten enää lisää.". Olen jo aiemmin kyseisen viskin maistanut ja erinomaiseksi todennut, joten ostospäätös syntyi melkein itsekseen pullon livahtaessa kuin huomaamatta ostoskoriin. Tässä kohtaa totesin, että minun on aika suunnata kassojen suuntaan ennen kuin muitakin viskejä "hyppää" kuin huomaamatta kyytiin.

Michaela Weckman, Edrington
Michaela Weckman, Edrington

Vein ostokset ja tuliaiset hyttiin ja palasin risteilyn viimeiseen VIP Shopping -tapahtumaan. Tällä kertaa panostin kiertämällä mahdollisimman monessa pöydässä. Otin myös käyttöön muutamassa maistelutilaisuudessa hyväksi havaitun keinon "ylimääräisen" viskin hävittämiseen eli kävin kaatamassa jo maistetun viskin pois, jos se ei ollut aivan erinomainen. Kun tunnissa yrittää maksimoida maistettujen viskien määrän, on syytä pitää annokset minimaalisina tai jopa niin, että viski käy vain suussa ja palautuu lasiin. Viskinkaateluni kirvoitti muutamalta kanssamessuilijalta pitkiä katseita sekä pieni pilke silmäkulmassa annettuja paheksuvia palautteita.

Westlandin American Single Malt viskeistä ei jäänyt mitenkään vahvaa mielikuvaa. Eivät olleet huonoja, mutta eivät tarjonneet myöskään mielestäni mitään ihmeellistä. Tämän jälkeen eksyin maistelemaan eri IB-pullottajien viskejä ja täältä löytyi messujen huonoin viski, Dun Bheaganin pullottama 21-vuotias Fettercairn. Se oli epämiellyttävä ja outo eikä mielestäni lainkaan viskimäinen. Perään valikoitui Chieftain'sin pullottama The Cigar Malt, joka oli 15-vuotias Speyside viski ja vahvuudeltaan 63,2%. Tämän viskin ääressä kului tovi ja sille tuli annettua paljon vettä, mutta se ei vain auennut itselle. Tämän viskin kohdalla päädyin vaihtamaan kokemuksia messuista ja kyseisestä viskistä erään toisen harrastajan kanssa ja hän tuskaili saman ongelman kanssa. Viski oli sinänsä laadukas ja hyvä, mutta ei jotenkin uponnut hänelle. Tässä kohtaa pääsin jakamaan viskin poiskaatamisen "viisautta", jonka kautta avautui taas mahdollisuus nauttia jotain itselle paljon mieleisempää viskiä.

Isoimman yllätyksen tarjosi tällä kertaa Glenfiddich, jota olen osaltani ehkä vähän ylenkatsonut aikoinaan lentokentältä ostamani Reserve Cask pullon takia. Glenfiddichin maailmaan minut johdatti Hans Just A/S:n Brand Ambassador Jeanette Tranberg. Päädyin keskustelemaan hänen kanssaan viimeaikaisista yrityksistäni löytää täydellinen kukkainen/hedelmäinen/parfyyminen viski. Tämän johdosta siirryimme Glenfiddichin viskeihin ja niiden sopivuuteen täyttämään tarve. Viskeistä Project XX sekä 15-vuotias Distillery Edition jäivät todella positiivisesti mieleen. Molemmat olivat lähellä sitä makumaailmaa, mitä olen hakenutkin. Herkullisista viskeistä huolimatta selkärankani pysyi eheänä ja jatkoin viskien maistelua budjetin pysyessä ennalta asetetuissa rajoissa.

Reward for being a top salesman

VIP shoppingin päättyessä oli aika käyttää pois viimeiset lipukkeet. Samalla kävi ilmi, että mahdollisuutena olivat kaikki tax-freen avoimena olevat pullot, joita sitten aktiivisesti pyysinkin maistettavaksi. Tässä kohtaa kävin useammankin keskustelun viskeistä ihmisten kanssa, jotka eivät olleet osallistuneet viskiristeilylle, mutta tapahtuma kiinnosti. Kohtasin myös kaksi herrasmiestä, jotka mahdollisesti kaulassani olevan nauhan perusteella luulivat minun työskentelevän Viking Linella. He tiedustelivat ensin Glengoynen 21-vuotiasta viskiä, joka oli päässyt laivalta loppumaan, koska sitä ei hyllystä valmistajan kohdalta löytynyt. Tämän jälkeen he pyysivät minulta suosituksia samankaltaisesta viskistä. He päätyivät suosituksestani maistamaan Glenrothersin 25-vuotiaan viskin sekä The Balvenien 16-vuotiaan viskin, josta jälkimmäinen miellytti heitä kovasti. Ohjattuani heidät oikeaan kohtaan hyllyä, sain kiitokset "hyvistä suosituksista ja kehut myyjän työstäni." Kun Hans Just A/S:n edustaja kuuli ansiokkaasta myyntityöstäni, hän palkitsi minut Glenfiddichin muistiviholla sekä The Balvenien maistelulasilla, joten myyntiprovikat olivat omasta mielestäni oikein kohdillaan.


Messujen kääntyessä kohti loppuaan tajusin, että olin ottanut hävettävän vähän kuvia. Ehdin nappaamaan vielä muutaman tunnelmakuvan sekä sain Kyrön väen vielä kuviin Juho Lokan avustamana. Teerenpelin väki oli jo valitettavasti ehtinyt pakata tavarat kasaan ja poistua myymälästä. Kiitokset vielä Veeralle luvasta käyttää hänen ottamaansa kuvaa.

Fiilikset risteilystä

Messuista on jo vähän yli kuukausi aikaa ja olen ehtinyt pohtimaan, että millä fiiliksillä olen. Reissussa oli monta positiivista asiaa, mutta suurin osa niistä olisi ollut saavutettavissa myös ihan pelkästään ostamalla liput tavalliselle laivamatkalle. Olisin säästänyt jonkin verran rahaa ja saanut lähes täysin saman kokemuksen (toki Master Classin väliin jääminen oli ihan oma vika). Ensi vuonna suuntana on todennäköisesti Cinderellan viskiristeily, mikä on sääli, koska toivoisin Suomelle omaa isoa tapahtumaa. Ymmärrän, että se todennäköisesti tulee toteutumaan vain kävijämäärien lisääntymisen myötä, mutta toivoisin myös panostusta Viking Linen suunnalta. Jos Gracen viskimessut ovat toisella sijalla kaiken suhteen Cinderellaan nähden, niin tuskin se osallistujamääräkään siitä kasvaa. Annan varmasti Gracen viskimessuille mahdollisuuden myös tulevaisuudessa, mutta toivottavasti silloin on monipuolisempi tarjonta, enemmän ostettavaa ja messujen sijainti olisi siirretty myymälästä muihin tiloihin.


Hienoa tässä risteilyssä olivat kaikki mahtavat ihmiset, joita tuli tavattua. Kävin monta hyvää ja mielenkiintoista keskustelua muiden harrastajien kanssa sekä tapasin muutamia muita viskiblogisteja. Erityiskiitokset Interbrandsin Juha Lokalle, Kyrö Distilleryn Mari Saarenpäälle ja Timo Mäkelälle, Teerenpelin Veera Pastiselle ja Jussi Oinakselle sekä Edringtonin Michaela Weckmanille, joista jokaisen kanssa tuli juteltua pitkään ja välillä muustakin kuin viskeistä. Teidän kanssanne käydyt keskustelut olivat tämän risteilyn parasta antia ja te teitte tästä risteilystä viskiristeilyn.

191 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


Post: Blog2_Post
bottom of page